Useimmiten haimatulehduksen hoito vaatii antibioottien käyttöä.Näitä lääkkeitä käytetään taudin krooniseen ja akuuttiin muotoon. Vuonna krooninen haimatulehdus, antibiootteja käytetään tapauksessa cholangitis ja peripankreatita. Niiden kehittäminen reseptilääkkeiden kuten kefuroksiimi suoneen tai lihakseen viikolla 3 kertaa / vrk 1g, tsefobid - kahdesti päivässä, samana pitoisuutena tai viikoittain lihaksensisäisen tietenkin ampioksa 2G lihakseen neljä kertaa päivässä.
Jos pitkäaikainen hoito peripankreatita käyttäen antibioottihoito ei saavutettu odotettuja tuloksia, on syytä epäillä tunteeton mikroflooraan, kuten klamydian ja muut. Tämä asema on perustana tupakoinnin haimatulehdukselle antibiooteilla, kuten sumamedilla ja abaktalilla.
Jo jonkin aikaa oli tavallista määrätä ne ääneen muotoon ennaltaehkäisemiseksi, niin sanotusti, ylläpitohoitolla. Tämän hoitomenetelmän taustalla annettiin tietoja kuolleisuuden vähentämisestä potilailla, joilla on haimakuva. Myös, painopiste oli korkeampi kuolleisuus tapauksessa tartunnan taudin verrattuna kuolleisuus steriili, mikä tarkoittaa, että väli ensimmäisen ja kolmannen viikon alusta suodattumisen akuutin haimatulehduksen, antibioottien käyttö saattaa epäsuorasti vähentää kuolleisuutta kehittymisen ehkäisyyn infektioiden haimatulehdusrautaa.
kuitenkin jonkin ajan kuluttua, laajat tutkimukset antibioottien vaikuttaa haima, todettiin, että vaikka infektioiden määrä haimatulehdukseen, minkä vahvistaa tietokoneen piirimalleihin, että yleinen kuolleisuus näistä lääkkeistä ei ole vaikutusta. Siksi, ne vähitellen lakkaa käyttää ennaltaehkäisyyn ja antaa ainoastaan asteittaisen elimen vajaatoiminta, kehittäminen systeemisen tulehdusreaktion oireyhtymä tai pahenemista kliininen tila potilaalle, jolla on bakteeri-infektio, alkava merkkejä.
ristiriitaisia tietoja vai ei käytä antibiootteja hoitoon haimatulehduksen tai parempi kieltäytyä tällaisista lääkinnällisistä ennaltaehkäisyyn, mahdotonta antaa täsmällistä vastausta tähän kysymykseen. Siksi jokainen lääkäri tekee tämän päätöksen itse, potilaan tilan perusteella, haiman kohdun luonteesta ja laajuudesta.